mutta nyt kädessäni on vain rikottu sydän, joka kaipaa korjausta
en tiedä, mitä minun täytyy tehdä,
olen kuin ruutitynnyrissä joka alkaa pian kipinöimään
silloin tällöin olen totaalisessa hajoamispisteessä
silloin tällöin saatan olla hieman vihainen ja minun täytyisi päästä pois ja itkeä
ja nyt minä tarvitsen sinua enemmän kuin koskaan
tarvitsen sinun olkapäätäsi ja tukea, kun kukaan muu ei ymmärrä
Päästiin tänään koulusta jo klo 12. Alotin siivoamaan vaatekaappiani mutta se vähän jäi kun tylsistyin. En jaksa enää keskittyä oikeen mihinkään. Aika menee ihan hukkaan kun jään paikoilleni miettimään kaikkea. Oon ihan ajatuksissani koko ajan. Haluisin puhuu jollekkin. Mut sit taas en haluu. Koska oon tosi huono puhumaan ihmisille tälläsistä asioista. En uskalla. En halua. Pelkään ihan liikaa että muut alkaisivat nauramaan mulle.
Pärjään ehkä jotenkin paremmin kun saan kirjottaa mun ajatuksista. Tykkään kirjottaa. Oikeastaan rakastan kirjottamista. En vaan jaksa kirjottaa kynällä paperille, joten koen paremmaksi vaihtoehdoksi kirjottaa koneella blogia.
Ajattelin tänään mennä kuvailemaan ulos pitkästä aikaa. Syksy on kivaa aikaa kun on niin värikästä. Toivottavasti saan laitettua vähän 'iloisempaa' bloggausta seuraavaksi.
3 kommenttia:
kulta jos sulla on paha mieli ni sä voit kertoo mulle ihan mistä vaan mä en naura tai kerro muille <3
Nii jenskii, mulle voi puhua jos haluut! En naureskele tai lavertele :)) <3
Lähetä kommentti